lauantai, helmi 4, 2023 Today's Paper
SC Ranking
1 Emil Persson 26,400,000
2 Astrid Øyre Sli... 25,587,856
3 Ida Dahl 25,490,319
4 Andreas Nygaard 25,090,602
5 Tord Asle Gjerd... 24,584,931
6 Kasper Stadaas 24,454,035
7 Max Novak 24,254,434
8 Johannes Eklöf 24,074,060
9 Britta Johansso... 24,058,203
10 Oskar Kardin 23,980,610
11 Emilie Fleten 23,879,176
12 Stian Hoelgaard 23,789,140
13 Johan Hoel 23,746,548
14 Morten Eide Ped... 23,730,691
15 Herman Paus 23,470,459
16 Karstein Johaug 23,459,624
17 Lina Korsgren 23,111,810
18 Runar Skaug Mat... 22,987,428
19 Torleif Syrstad 22,977,143
20 Magnus Vesterhe... 22,969,272
21 Marcus Johansso... 22,556,320
22 Axel Jutterströ... 22,542,328
23 Thomas Ødegaard... 22,348,199
24 Vetle Thyli 22,272,323
25 Torgeir Sulen H... 22,173,420
26 Chris Andre Jes... 22,054,623
27 Anders Aukland 21,937,881
28 Joar Thele 21,847,272
29 Eddie Edström 21,670,703
30 Klas Nilsson 21,558,881
31 Amund Riege 21,545,798
32 Nils Dahlsten 21,414,282
33 Maxim Vylegzhan... 20,901,270
34 Jiří Pliska 20,563,643
35 Thomas Joly 20,193,563
36 Stanislav Řezáč... 20,142,276
37 Jan Šrail 20,051,940
38 Fabián Štoček... 19,848,958
39 Anikken Gjerde ... 19,803,134
40 Stian Berg 19,712,280
41 Viktor Mäenpää... 19,561,603
42 Patrick Fossum ... 19,511,803
43 Petter Soleng S... 19,490,944
44 Simen Engebrets... 19,178,110
45 Sofie Elebro 19,133,173
46 Mauro Brigadoi 19,098,834
47 Gabriel Höjlind... 18,761,496
48 Alexey Shemiaki... 18,653,161
49 Magni Smedås 18,520,527
50 Kati Roivas 18,388,412
 
Tapahtumat & Tulokset
CHECK COMPETITIONS
Tapahtuma Maa Päivämäärä
Mobile icon Mobile icon

Suomen ampumahiihtäjien uusi nousu

Ampumahiihto on laji, jolla on pitkät perinteet juontaen osittain metsästys- ja sodankäyntitaitoihin, ja suuri suosio Keski-Euroopassa ja myös mantereemme pohjoisimmissa kolkissa. Ensimmäinen ampumahiihtoa muistuttava kilpailu on historian kirjojen mukaan käyty Norjassa vuonna 1767 rajavartioston sotilaiden välillä. Nykyistä ampumahiihtoa edeltänyt sotilaspartiohiihto oli talviolympialaisten ohjelmassa virallisesti Chamonix’ssa vuonna 1924 ja näytöslajina kolme kertaa vuosina 1928, 1936 ja 1948.

{mprestriction ids=”1,2,3,4,5″}Nykyinen ampumahiihto taas juontaa juurensa naapurimaahamme Ruotsiin, jossa ensin kilpailtiin 20 km lenkillä neljällä ampumapaikalla. Vuosien saatossa ammuntamatkat ja taulut ovat muuttuneet ja aluksi ohilaukauksista annettiin pelkästään sakkominuutteja. Suomalaisten aloitteesta ase vaihdettiin sotilaskivääristä pienoiskivääriksi vuonna 1978 ja samalla ampumamatka lyheni 150:stä metristä 50 metriin. Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) perustettiin vuonna 1993 kattojärjestöksi lajille.

Nykyaikaisen ampumahiihdon voidaan sanoa alkaneen vuoden 1958 MM-kisoista ja laji oli jo virallisena vuoden 1960 talviolympialaisissa Intiaanivaimon laaksossa eli Squaw Valleyn kisoissa Kalifornian vuoristossa. Naiset pääsivät taistelutantereelle ensimmäistä kertaa MM-kisoissa vuonna 1984 ja olympiatasolla Albertvillessä kahdeksan vuotta myöhemmin. Ampumahiihdossa käytetään pelkästään luisteluhiihtoa, joka alkoi vuonna 1985 tekniikan tehdessä läpimurtoa hiihtourheilussa.

Lajissa on nykyään useita eri matkoja aina henkilökohtaisista kisoista erilaisiin viesteihin. Yksi ampumahiihdon erikoisuus on sekaviesti, jossa kilpailee kaksi miestä ja kaksi naista samassa joukkueessa. Kyseistä formaattia on myös harkittu hiihdon puolelle. Suomalaisia menestyjiä lajissa ei ole yhtä paljon kuin naapurimaissa, mutta mainetta on niitetty sinivalkoisin väreinkin. Kaisa Mäkäräisen saavutukset ja ura on varmasti vielä kaikkien muistissa ja menneiltä vuosilta monen mieleen tulevat parhaiten Heikki Ikola, menestynein ampumahiihtäjämme ja maailmamestari sekä olympiamitalisti, Paavo Puurunen, maailmanmestari ja olympiakisojen nelonen, ja Sanna-Leena Peuranka, joka oli urallaan muutaman kerran kymppisakissa MM-kisoissa.

Nykypäivän aktiivisista ampumahiihtäjistä Mari Eder on aivan kansainvälisen huipun tuntumassa ja Tero Seppälä ja Olli Hiidensalo ovat viime aikoina tehneet hyvää jälkeä maamme rajojenkin ulkopuolella. Suomen maajoukkueen päävalmentajana on tällä hetkellä Jonne Kähkönen, joka luotsaa joukkuettaan vahvalla näkemyksellään. Pesti on Jonnelle tuttu, koska hän veti maajoukkuetta jo vuosina 2006-2010. Kyseisen vetovastuun jälkeen hän vietti kahdeksan vuotta Yhdysvalloissa naisten maajoukkueen päävalmentajana, joka laajensi hänen näkemystään ja toi lisää vankkaa kokemusta peräänantamattomalle valmentajalle.

Joukkue on nyt Italian Martellissa, joka sijaitsee 45 km länteen Bolzanosta. Tämä 11 päivän leiri päättyy nyt viikonloppuna ja harjoittelu on sujunut Jonnen mukaan hyvin.

– Korkealla harjoittelu on yhä hieman peikko suomalaisille. Tarvitaan itseluottamusta ja täytyy uskaltaa ajatella ns. boksin ulkopuolelle. Täytyy olla itselleen kriittinen ja varmistaa, että harjoittelu korkealla tuottaa tulosta. Jos näin käy, voidaan mennä eteenpäin ja odottaa kehitystä. Suomalaiset monesti ajattelevat, että kun mennään yli 1000 metrin, korkeanpaikan harjoittelu alkaa. Mielestäni hyöty tulee vasta, kun kivutaan yli 2000 metrin, Jonne toteaa määrätietoisesti.

Jonne tunnustaa, että heidän korkealla pidettävien leirien päätavoite on hakea sopeutumissykliä tulevia Pekingin olympiakisoja varten, jotka pidetään reilusti meren pinnan yläpuolella. Leireillä Jonnen harjoitteluteesit ovat selkeät. Hän peräänkuuluttaa tehokkuutta ja napakkuutta. Kaikilla pitää olla selkeä rytmitys ja jokaisella treenipäivällä täytyy olla merkitys.

– Meillä on kolme treeniä ja yksi kevyt päivä. Harjoittelu ja sen toimivuus ovat tärkeintä, ei se asutaanko ylhäällä vai alhaalla ja mikä on lopullinen korkeus. Urheilijan itse on oltava valmis korkeanpaikan harjoitteluun.

Maajoukkueella on tämän leirin jälkeen vielä kaksi pidempää yhteistä harjoitussessiota, joista seuraavaan osuu myös rullahiihdon MM-kisat ja viimeinen pidetään lumilla, johon osallistuu myös Saksan maajoukkueen ampumahiihtäjiä. Jonne toteaa, että perustaso on nyt hyvä ja yksittäisillä onnistumisilla voidaan lähestyä jo maailman kärkeä. Mari Ederin hän uskoo olevan jopa mitalin tuntumassa, jos hänelle sattuu hyvä päivä olympialaduilla.

– Töitä on tehtävä jatkossakin, vaikka top-kasitaso on saavutettu miehissä eli meillä on hyvää ainesta. Meiltä puuttuvat nyt yksittäiset huippusuoritukset, jotka tietysti lisäisivät potkua kokonaistekemiselle.

Jonnen mukaan maajoukkueen urheilijoille tulee fyysistä vuosiharjoittelua 800-850 tuntia ja kun ammuntaharjoitukset lasketaan päälle, kokonaismäärä nousee 1000-1200 tuntiin. Leireillä on yleensä puhtaita ammuntaharjoituksia kaksi tai kolme, yksilöstä riippuen, mutta lähes jokainen fyysinen treeni on lajinomaista. Päävalmentaja painottaakin, että ampumahiihtäjällä kuluu paljon aikaa ammuntaan myös perustreeneissä, jolloin usein tehdään ainakin 15 minuutin kuivaharjoitus ensin.

– Miesten puolella perustaso on riittävä eli sitä mylläystä on kyllä tehty ja sen kautta ei enää saada tuloksia parannettua. Peruskestävyysharjoittelua ja vauhtikestävyyttä on varmasti riittävästi jokaisen urheilijan harjoitusohjelmassa. Nyt huomio pitää olla maitohaponkestossa, kovan hiihtovauhdin kehittämisessä ja kilpailuvarmuudessa. Toki tehoharjoittelussa on oltava kieli keskellä suuta, jotta kuormitus ei kasva liikaa.

Kysyttäessä Suomen ampumahiihdon tasosta ja verrattuna esimerkiksi naapurimaihimme Ruotsiin ja Norjaan Jonne vakavoituu ja toteaa suorasukaisesti, että meillä on yhä 100 vuotta vanha maastohiihdosta tullut näkemys.

– Ajatuksella, että se joka viihtyy metsässä pisimpään, on kovin jätkä, ei enää pärjää. Kyllä yhteistyöllä ja tiimihengellä on suuri merkitys nykypäivänä. Muut on otettava huomioon ja yhdessä harjoitteleminen kehittää urheilijaa eteenpäin. Mielestäni meillä on nyt otettu oikeita askelia tätä kohti ja uskon, että tulostakin syntyy. Toki hiihtourheilu on yhä osittain yksinäistä puurtamista, koska aina ei voi harjoitella porukalla.

Jonnen ajatusmaailma on hyvin lähellä nykyistä pitkän matkan hiihdon ja Visma Ski Classics-hiihtäjien filosofiaa eli harjoitellaan paljon yhdessä ja vedetään kovia treenejä porukalla, etenkin leireillä. Jonne kertoo, että ruotsalaisten valmennus perustuu juuri tähän ryhmätyöhön ja tiedon jakamiseen. Hän antaakin varsin raadollisen kuvan maamme ampumahiihdon tasosta.

– Järjestelmä ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla. Meillä on Vuokatti ja Kontiolahti, jotka ovat hyviä harjoittelukeskuksia, mutta meiltä puuttuu alueellinen aktiivinen toiminta. Meidän pitää kriittisesti katsoa tehdäänkö oikeita toimenpiteitä. Mielestäni Saksan malli on tehokas, jossa on isot tunnetut keskukset ja myös alueelliset harjoittelupaikat, joissa on ammattitaitoisia valmentajia tukemassa paikallisia lahjakkuuksia. Meidän on saatava aluekeskuksia lisää, niihin päteviä valmentajia toimimaan yhteisen filosofian mukaisesti tietysti omilla mausteilla varustettuina ja saada yleisesti positiivinen viesti menemään eteenpäin.

Jonne myös ehdottaa, että lajin markkinointia on tehostettava. Vanha ajatusmalli, että jos et pärjää hiihdossa, kokeile ampumahiihtoa, ei ole enää tätä päivää. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla erilaiset rekrytointi- ja esittelytilaisuudet, joissa ammuntaa ja lajia tuotaisi nuorten keskuuteen ja saataisiin mielenkiinto näin nousemaan.

Tosiasia varmasti on, että Suomessa hukkuu monia lahjakkuuksia vääriin lajeihin ja tiettyjä taitoja ja ominaisuuksia omaavat yksilöt eivät vain osaa hakeutua itselleen sopiviin urheilulajeihin. Ehkä tässä kannattaa peräänkuuluttaa eri lajien kokonaisvaltaista yhteistyötä junioritasolla, jossa rohkaistaan lapsia ja nuoria kokeilemaan eri lajeja ja kannustamaan heitä oikealle polulle.

– Me puhuimme tästä jo Amerikassa ollessani siellä naisten maajoukkueen päävalmentajana. Mietimme, miten muista lajeista voisi houkutella hyviä lahjakkuuksia juuri ampumahiihtoon. Lajissamme voi kyllä hyvän tason saavuttaa, vaikka ei olisi ampujana kaikkein paras. Täten etsimmekin muista fyysisesti haastavista lajeista potentiaalisia menestyjiä lajiimme. Nyt Suomessa meidän on tehtävä omasta pesästä lähtien seuratoimintamme vetäväksi ja pystyttävä tarjoamaan samaa kuin muut lajin huippumaat.

Amerikan vuosista puheen ollen, mitä ne opettivat pitkän uran tehneelle valmentajalle?

– Kyllä ne vuodet jättivät jälkensä. Monet pienet nyanssit asenteessa, kulttuurissa ja tekotavoissa tulevat heti mieleen. Ne eivät aina ole isoja eroja, mutta yhdessä niistä muodostuu se kulttuurillinen ero. Palautteen vastaanotto on yksi näistä eroista ja haasteena meillä on uskallus ja kyky puhua suoraan kehittävästi. Itse puhun vain niistä asioista, joista tiedän. En ota kantaa yksittäisten valmentajien osaamiseen, mutta joudun toki käymään asioita läpi henkilökohtaisten valmentajien kanssa.

Seuraava suuri tavoite ja tasonnoston paikka on siis tulevat olympialaiset ensi helmikuussa. Jonne on realisti menestyksen suhteen, mutta toivoo yksittäisiä onnistumisia.

– Olen tyytyväinen, jos joukkue pärjää kokonaisuudessaan. Jos joku onnistuu saamaan elämänsä päivän, olisin ikionnellinen. Pystyimme jo miesten viestissä ja sekaviestissä onnistumaan ja niissä voi olla myös mahdollisuus ensi talvena. Miesten puolella ollaan siellä top-seiska/kasitasolla kokonaisuutena, mutta naisissa on pieni aukko ja tulevaisuudessa kaipaammekin lisää kovia haastajia. Mari on lähellä jopa mitalitaistelua ja Terolla ja Ollilla on myös mahdollisuus menestyä hyvin. Tarvitaan myös onnea ja sitä hyvää päivää.

Haastattelun lopuksi Jonne pohtii vielä lajin tulevaisuutta ja sitä, milloin saattaisimme saada seuraavan suomalaisen arvokisamitalistin. Hänen mukaansa ensi talvi saattaa olla liian aikaista, mutta tulevat vuodet ratkaisevat paljon. Miesten puolella seuraava mitalistikin voi olla jo lähellä.

Jonne aloitti pestinsä vuonna 2018 ja ensi talvena tulee neljä vuotta täyteen, jolloin hänen nelivuotissuunnitelmansa hedelmät lopullisesti korjataan. Suunta näyttää olevan oikea ja menestystä on varmasti tulossa, jos kaikki puhaltavat yhteen hiileen kuten päävalmentaja yllä kehotti. Suomen ampumahiihto on menossa kohti uutta nousua ja seuraava lajin suuri sankari on nurkan takana kehittymässä kohti kansainvälistä huipputasoa. Pidetään lippu korkealla ja tehdään yhdessä töitä ampumahiihtomme ja yleisesti hiihtourheilun puolesta!

Teksti Teemu Virtanen

▒▒▒▒▒▒ ▒▒▒▒▒ ▒▒▒▒▒▒▒▒

Olet oikeassa paikassa! Tervetuloa hiihdon digitaaliseen kotiin

Jatka artikkeleiden lukemista jäsenenä

 
 
Vuosijäsenyys
  • Vapaa pääsy kaikkiin neljään verkkojulkaisuumme koko vuoden ajan
  • Tuotetestit​​​​​​​
  • SC Play​​​​​​​
  • SC MyPages
Katso tietoa muista eduista Liity jäseneksi 89€
Kuukausijäsenyys
  • Vapaa pääsy kaikkiin neljään verkkojulkaisuumme
  • Tuotetestit​​​​​​​
  • SC Play​​​​​​​
  • SC MyPages  
Katso tietoa muista eduista Liity jäseneksi 12,90€
Vuosijäsenyys
  • Vapaa pääsy kaikkiin neljään verkkojulkaisuumme koko vuoden ajan
  • Tuotetestit​​​​​​​
  • SC Play​​​​​​​
  • SC MyPages
Katso tietoa muista eduista Liity jäseneksi 89€    Rajoittamaton määrä artikkeleita
Kuukausijäsenyys
  • Vapaa pääsy kaikkiin neljään verkkojulkaisuumme
  • Tuotetestit​​​​​​​
  • SC Play​​​​​​​
  • SC MyPages  
Katso tietoa muista eduista Liity jäseneksi 12,90€     Rajoittamaton määrä artikkeleita
Luetuimmat
Liity jäseneksi nyt