Pasi Vuori on kiertänyt viime vuosina paljon massahiihtoja ulkomailla ja nimenomaan Swix Ski Classicsin osakilpailuja.

– Kaksi tapahtumaa nostaa selvästi päätään muiden yläpuolelle, nimittäin Ruotsin Vasaloppet ja Italian Marcialonga. Vasaloppet perinteidensä ja kokonsa puolesta ja Marcialonga paikkansa, ainutlaatuisen ympäristönsä ja olosuhteidensa puolesta.

Vuori kertoo, että hänen mielestään ulkomaan massahiihdoissa on otettu sekä eliittihiihtäjien että kuntohiihtäjien tarpeet hyvin huomioon.

– Minun mielestä tapahtumien järjestelyt toimivat hyvin ja näissä huomioidaan hyvin sekä Ski Classicsin eliittihiihtäjät että samaan tapahtuman osallistuvat kuntoilijat. Tosin König Ludwig Lauf on nyt parina vuotena jouduttu olosuhteiden takia hiihtämään kahtena lenkkinä ja siinä ovat kärsineet kaikki, kun kärkihiihtäjät ovat ohitelleet hitaampia kuntohiihtäjiä toisella kierroksella ja haavereitakin on sattunut, Vuori kertoo.

Pasi Vuori kaipaa Suomeen vähintään yhtä suurta massahiihtotapahtumaa.

– Sitten kun on massaa enemmän, niin palveluja voi paremmin kehittää ja kun massat tuovat rahaa ja tapahtumaan voidaan paremmin satsata. Suuret massat luovat myös tunnelmaa ja maagisuutta, kuten nähdään hyvin esimerkiksi Vasaloppetissa.

Vuoren mukaan Finlandia-hiihdossa täytyisi tehdä aika paljon muutoksia, jotta se voisi kasvaa nykyisestä suurten massahiihtojen joukkoon.

– Nykyinen lähtöpaikka Urheilukeskuksessa ei ole toimiva, eikä sieltä voi lähettää suuria massoja. Ison tapahtuman lähtöpaikalla tulisi olla riittävästi väljyyttä, josta pystytään lähettämään yhtä aikaa suuriakin massoja. Samalla kertaa se tuo suuren tapahtuman tuntua, kun tuhannet hiihtäjät starttaavat yhtä aikaa. Lisäksi latu-urien tulisi olla leveämpiä ja niiden tulisi kestää tuhansia hiihtäjiä. Esimerkiksi Vasaloppetissa ladut ovat vielä hyvässä kunnossa tuhansien hiihtäjien jälkeen, Vuori esittää parannusehdotuksia.

– Siinä oli suuren tapahtuman tuntua, kun Finlandia-hiihto hiihdettiin Hämeenlinnasta Lahteen (parhaimmillaan 13 000 hiihtäjää). Oli hyvä ja riittävän iso lähtöpaikka ja leveä reitti. Mutta sitten tuli valitettavasti huonoja talvia ja negatiivinen kierre ja tehtiin ehkä virhekorjauksia, niin Finlandia-hiihdon maine ja osallistujamäärät pääsivät putoamaan. Toivottavasti nyt olisi kuitenkin uusi nousu taas tulossa, mutta muutoksia tapahtumaan täytyisi tehdä.

Vasaloppetilla positiivinen kierre

Pasi Vuori kehuu runsaasti länsinaapurimme Vasaloppetia.

– He ovat saaneet positiivisen kierteen aikaiseksi ja tapahtuma kiinnostaa valtavasti ihmisiä Ruotsissa ja muuallakin ja sitä seurataan todella paljon. Ja nyt kun se on saatu riittävän isoksi, niin siihen pystytään panostamaan riittävän paljon, esimerkiksi viime talvena latujen lumetuksen osalta, niin että se pystytään hiihtämään huonoissakin olosuhteissa, Vuori sanoo.

– Lisäksi siellä on toki ammattiorganisaatio takana ja joka tekee valtavasti töitä vuoden ympäri, Vuori jatkaa.

Vasaloppetin ominaispiirteetkin houkuttelevat ihmisiä hiihtämään tapahtuman.

– Vasaloppet koetaan haasteena, joka halutaan suorittaa. Lähtö on kaukana ja tapahtuu niin aikaisin, että sinne on matkustettava aikaisin jo aamuyöstä. Lisäksi matka (90 km) on niin pitkä, että sen suorittaminen koetaan haasteena. Nämä kaikki ovat vastoin suomalaisia tapoja ja perusperiaatteita, kun täällä halutaan yleensä tehdä asiat mahdollisimman helposti ja matkojakin on monissa tapahtumissa lyhennetty, jotta ihmiset selviäisivät niistä helpommin.

Omaleimaisuutta ja kauniita paikkoja

Hiihtoliiton toiminnanjohtajan Mika Kulmalan tavoin myös Pasi Vuori kaipaa enemmän omaleimaisuutta suomalaisiin massahiihtoihin.

– Jokaisen tapahtuman pitäisi löytää se oma juttunsa, jolla se erottuu muista hiihtotapahtumista, varsinkin pienempien massahiihtojen kohdalla.

Pasi Vuori kaipaa myös hieman vaihtelua ja piristystä suomalaisiin reitteihin.

– Jos vaan suinkin mahdollista, niin reitille olisi hyvä saada joitain ainutlaatuisia paikkoja, kuten nähtävyyksiä ja historiallisia paikkoja tai muuten luonnonkauniita paikkoja. Toisena vaihtoehtona on sitten hiihdättää osallistujat Keski-Euroopan tyyliin jonkun kylän tai kaupungin läpi. Se on ihan eri asia kuin hiihtää pelkästään metsässä ja tällaiset paikat jäävät mieleen tapahtumista, Vuori neuvoo suomalaisia massahiihdon järjestäjiä miettimään reittejä myös uudelta kantilta.

– Tero Viljanen