– Hauska oli käydä! Pyöräily onnistuu hyvin, vähän kaikkea olen kokeillut kerran. Nilkka on vieläkin turvoksissa, mutta kivun sallimissa rajoissa pystyn kaikkea tekemään. Varmasti jollain tavalla tulee muokkaamaan suunnitelmia, hiihto on onneksi sellainen laji, että pystyy tekemään vähän kaikenlaista. Viime vuonna kesäharjoitteluni perustui lähes kokonaan juoksuun. Voimaharjoittelua olen pystynyt ylävartalolle tekemään ja saanut siinä vähän tasoja nostettua, voimaharjoitteluun ja tasatyöntöön lopputalven keskittynyt Jylhä kertoi.

Kuluneet pari kuukautta hän kokee kuntoilleensa ja harrastaneensa, ei urheilleensa. Jylhä haluaa hoitaa kuntoutuksen kunnolla, ettei nilkka vaivaa enää talvella. Samoin hän haluaa olla tarkkana, ettei virheasentojen seurauksena tule selkä-, lonkka- tai polvivaivoja.

– Yllättävän pitkä prosessi tämä on ollut. Pitää vaan olla tarkkana ja tehdä sellaisia asioita mitä pystyy. Nyt varmaan pidän vielä vähän aikaa tätä kuntoilumoodia yllä, että turvotukset lähtisivät pois ja saisin nilkan liikkumaan paremmin, sitten aloitan normaalin harjoittelun.

Jylhä on tehnyt harjoituksia paljon juosten talvellakin hallissa radalla, koska hän on normaalisti juossut kesällä paljon. Nyt osittain juoksun tilalle tulee rullahiihtoa, mitä Jylhä ei pidä tulevaa olympiasprinttiä ajatellen huonona.

– Pitää hiihtää ylämäkeen vapaata, jos meinaa, että pärjää. Sellaisellakin radalla pystyy tuloksen tekemään monella eri lähestymistavalla. Kisa tulee kestämään neljä minuuttia, kisa on korkealla ja on kaksi isoa nousua. Ratkaisun hetket tapahtuvat 2–3 minuutin välillä minuutin kuokkanousussa. Siinä pitää olla muutakin kuin voimaa ja nopeutta, vaatii se hapenotoltakin ”jotakin”.  Mitkään muut maailmancupin radat eivät ole vastaavia, Jylhä sanoo ja on oman olympiaedustuksensa suhteen luottavainen, jos vaan kunnossa on.

”Olli tuntui oikealta mieheltä oikeaan paikkaan”

Paavola ja Niskanen ehtivät tehdä yhteistyötä kuusi vuotta. Hyvin sujuneesta yhteistyöstä huolimatta Niskanen koki kaipaavansa harjoitteluun muutosta.

– Koin, että lähes kaikki kivet yhdessä käänsimme. On jäänyt sellainen kuva, etten ole pystynyt tekemään ihan sellaista tulosta mitä olen toivonut. Suurimmaksi osaksi kuvittelen, että sairastelut ovat johtuneet harjoituksellisista virheistä eikä harjoittelu ole ollut ihan niin kontrollissa. Siihen toivon muutosta. Kerttukin sai harjoittelun muutoksella hyvän kauden ja onnistui pysymään terveenä, vaikka toki se hyvääkin tuuria vaatii, Niskanen viittasi viime keväänä Jussi Piiraisen valmennuksessa aloittaneeseen isosiskoonsa.

– Lisäksi minulla on halu kehittää vapaan hiihtoa yhtä hyväksi kuin perinteinen. Ajattelin, että  tarvitsen siihen uudet niksit ja harjoitusmuodot.

Ohtonen on itsekin Ski Teamia edustanut entinen maajoukkuehiihtäjä, joka valmentaa myös viime talvena MM-kisoissa hyvin onnistunutta Toni Ketelää. Ohtosen pyytäminen valmentajaksi oli Niskaselta ”pitemmän mietinnän tulos”.

– Olli tuntui oikealta mieheltä oikeaan paikkaan. Hän elää myös vahvasti hiihdon muutoksessa mukana, mikä tuo uusia juttuja.  Pitkän suunnittelupalaverin olemme pitäneet. Harjoitteluun lähdemme hakemaan uudenlaista rytmitystä, selkeämpiä lepopäiviä. Aiempina vuosina en ole ehkä uskaltanut levätä tietyissä vaiheissa tarpeeksi. Tulemme varmaan ottamaan muutamia Ollin omalla uralla tekemiä harjoitusjuttuja käyttöön sekä tekemään enemmän fyysistä kuntoa mittaavia kenttätestejä, Iivo kertoi. 

Maajoukkue kokoontuu ensi viikolla Tuusulaan lyhyelle avausleirille.

-Heidi Lehikoinen