Markku Haapasalmi on uusia tulokkaita hiihtovaikuttajien joukossa. Hänet valittiin toukokuussa Hiihtoliiton johtokuntaan ja nyt siis Maastohiihto ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Siviilipuolella 62-vuotias Haapasalmi jäi heinäkuussa eläkkeelle Nordea Pankki Suomen varatoimitusjohtajan tehtävistä, joten hänellä löytyy paremmin aikaa suomalaisen hiihtourheilun kehittämiseen. Eläkkeelle jäännin myötä ajankohtaiseksi tuli myös pysyvä paluumuutto kotiseudulle Seinäjoelle.

Markku Haapasalmi myöntää, että suomalaisen hiihdon maine on ryvettynyt ja että sitä on nyt lähdettävä uudelleen kohottamaan.

– Hiihtoliiton strategian työstämisen yhteydessä olemme tehneet kattavaa kyselyä myös suomalaisen hiihdon maineesta ja kiistaton totuus on, että näiden menneiden vuosien jälkeen hiihdon maine on Suomessa kärsinyt. Eivätkä nämä sisäiset ristiriidatkaan ole asiaa helpottaneet. Joten kyllä meillä mainehaasteita on edessä ja hiihdon maineen palauttamisessa riittää työtä, jotta positiivinen yleiskuva saadaan jälleen aikaiseksi, Haapasalmi kertoo yhdestä isosta odottavasta haasteesta.

Muttei Suomen kansa ole kuitenkaan hiihtoa hylännyt, mikä saa uuden puheenjohtajan iloitsemaan hiihdon edelleen vahvasta asemasta.

– Kyselyn mukaan 2,3 miljoonaa suomalaista on kiinnostunut kaikista lumilajeista ja 1,7 miljoonaa pelkästään maastohiihdosta. Eli Suomen kansa rakastaa edelleen hiihtoa ja pidän tätä suurena mahdollisuutena ja pohjavire on edelleen positiivinen, Haapasalmi iloitsee.

Talouden haasteet – urheilujohtamista tehokkaammaksi

Entisenä talouden ammattilaisena Haapasalmi muistuttaa tämän päivän haastavasta taloudellisesta tilanteesta, joka heijastuu väkisinkin myös hiihtourheiluun, varsinkin kun Suomen hiihdon taloudellinen tila on jo useamman vuoden ollut varsin haasteellinen.

– Tänä päivänä ei sellaista organisaatiota taida löytyä, jossa ei rahasta keskusteltaisi tai ei olisi tiukkaa rahan suhteen. On selvää, että se on myös meidän suurin haasteemme tällä hetkellä.

– Olen käyttänyt sellaista sanontaa, että tarvitsemme tuottopuolelle lisää luistoa ja kulupuolelle lisää pitoa, Haapasalmi jatkaa.

Lisää parannettavaa löytyy myös urheilun järjestötoiminnassa ja urheilujohtamisessa.

– Urheilun järjestötoiminnan tulisi muuttua virtaviivaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Kun urheilijat pyrkivät mahdollisimman tehokkaaseen ja hyvään toimintaan, niin kyllä urheilujohtajien pitäisi pyrkiä samaan. Myös hallinnon pitää olla tehokasta ja urheilun saaman tuen pitää tulla mahdollisimman hyvin urheilijoiden hyväksi.

”Vantaan henki”

Aiempien työtehtäviensä aikana moniin koviin paikkoihin joutunut Haapasalmi ei lähde kuitenkaan ainoastaan surkuttelemaan nykytilaa, vaan katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen.

– En olisi lähtenyt ehdolle, jos en näkisi tässä mitään mahdollisuuksia. Eikä tämä mitään rakettitiedettä ole. Eikä myöskään mikään yhden miehen show, vaan kaikkien työtä tarvitaan, Haapasalmi sanoo.

Erityisen mielissään Haapasalmi oli Vantaan kokouksessa vallinneesta ilmapiiristä.

– Vantaan kokous oli erittäin hyvä. Ja siellä oli aistittavissa tilaus entistä paremmalle yhteistyölle ja tämä toivottavasti heijastuu myös itse toimintaan. Nyt näyttäisi löytyvän laajaa yhteistä tahtotilaa tilanteen parantamiseksi. Voidaan puhua jopa ”Vantaan hengestä” niin hyvä yhteishenki meillä kokouksessa oli, Haapasalmi iloitsee, ettei ole suinkaan yksin nostamassa Suomen maastohiihtoa uuteen nousuun.

Nuoriin panostusta

Hyvän yhteisen tahtotilan lisäksi Haapasalmi on mielissään Suomen naishiihtäjien tämän hetkisestä tasosta.

– Meillähän on tällä hetkellä aivan huippu naisten joukkue, joka on aivan maailman terävintä kärkeä ja sillä on hyvät mitalimahdollisuudet Sotshissa.

– Miesten puolella kaivattaisiin hieman lisää laajuutta. Tällä hetkellä Matti Heikkinen on meidän selkeä kärkihiihtäjämme ja siihen kaivattaisiin lisää hiihtäjiä häntä tukemaan.

Haapasalmi on tyytyväinen myös Olympiakomitean kasvavaan panostukseen olympialaisten alla, mikä on näkynyt mm. KiHUn toimintana hiihtäjien hyväksi, mitä Haapasalmi erityisesti kiittelee. Haapasalmen huoli kohdistuu sen sijaan lapsiin ja nuoriin.

– Nuorten hiihtäjien määrä on kilpailuissa pudonnut koko ajan ja siinä on tekemistä, että saadaan lisää lapsia ja nuoria innostumaan hiihdosta. Olisi hyvä mitä enemmän nuoria hiihtäjiä olisi ja joista sitten löytyisi ne tulevaisuuden huippuhiihtäjät. Mutta nuoria pitää pystyä tukemaan vielä enemmän, sillä he ovat Suomen hiihdon kivijalka, Haapasalmi haluaa entistä enemmän panostaa nuoriin hiihtäjiin.

– 15-20-vuotiaat ovat kriittisessä iässä ja heihin meidän pitää pystyä panostamaan enemmän. Siinä on vielä parannettavaa, kuinka nostaa nuoret huipulle. Tässä on yhtenä apuna myös ”urheilijan polku”, jonka yhtenä tarkoituksena on turvata myös urheilu-uran jälkeistä elämää, Haapasalmi jatkaa.

Hiihtoliiton yhteyteen

Yksi viime aikojen kuumin puheenaihe on ollut Maastohiihto ry:n lakkauttaminen ja maastohiihdon paluu jälleen Hiihtoliiton alaisuuteen mäkihypyn ja yhdistetyn tavoin. Myös Maastohiihto ry:n tuore puheenjohtaja on sitä mieltä, että tämä olisi paras ratkaisu Suomen hiihdolle.

– En ole kuullut yhtään kommenttia siitä, että maastohiihdon ei pitäisi liittyä takaisin Hiihtoliiton yhteyteen. Millä aikataululla tämä tapahtuu, niin siitä on eri näkemyksiä. Minun kantani on se, että mitä ennemmin sen parempi. Ja heitän vielä vastakysymyksen, että mitä me voitetaan sillä, jos liittymistä siirretään, Haapasalmi tuo julkisesti esille oman kantansa.

– En halua lähteä mitään aikaa tai ajankohtaa määrittelemään, mutta ei siihen nyt useita vuosia saisi mennä.

Paluu Hiihtoliittoon on joka tapauksessa tehtävä harkitusti.

– Ei pidä kuitenkaan suin päin mitään tehdä, vaan liittyminen on suunniteltava huolellisesti ja mentävä hallitusti eteenpäin.

Haapasalmi näkee monia etuja yhteenliittymisellä.

– Hallintorakenne yksinkertaistuu ja toimistoväen työ helpottuu, kun ollaan samaa Hiihtoliittoa. Samalla saadaan sitä selkeyttä ja tehokkuutta toimintaan, mitä yksinkertaisempi rakenne meillä on. Toki täytyy vielä sopia niistä talouden pelisäännöistä eli miten toiminta jatkuu sen suhteen, Haapasalmi sanoo.

– Monet maallikot ovat minulta ihmetelleet, että miten nämä kuviot Hiihtoliiton ja Maastohiihdon välillä oikein menevät, ja se tuntuu olevan epäselvää vähän kaikille. Niin samalla päästään tästäkin eroon, Haapasalmi naurahtaa.

Lahti 2017 uuden alku

Suomen hiihdon vaikeudet alkoivat Lahden surullisen kuuluisten vuoden 2001 MM-hiihtojen tapahtumien seurauksena. Nyt Lahti ja Suomi on saanut uudet MM-kisat järjestettäväkseen vuonna 2017, miten Markku Haapasalmi näkee näiden tulevien kisojen merkityksen?

– Tämä oli loistava kysymys ja tulevat MM-kisat sopivat erittäin hyvin tähän tilanteeseen ja ajoitus on täydellinen. Tämä voi olla uusi käännekohta, joka siirtää edellisten Lahden kisojen tapahtumat vihdoin historiaan. Tämä on meille iso mahdollisuus, mutta paljon pitää tehdä myös töitä. Mutta kyllä minulla on suuret odotukset tulevien MM-kisojen suhteen.

– Vuosi 2017 on myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi ja Lahden MM-kisat ensimmäiset suurtapahtumat sinä vuonna Suomessa, mikä on loistava tilaisuus meille, Haapasalmi siirtää katseita jo myös tulevaisuuteen.

– Tero Viljanen