sunnuntai, tammi 29, 2023 Today's Paper
SC Ranking
1 Emil Persson 26,400,000
2 Ida Dahl 25,634,041
3 Astrid Øyre Sli... 25,587,856
4 Andreas Nygaard 25,001,087
5 Tord Asle Gjerd... 24,585,729
6 Kasper Stadaas 24,454,035
7 Emilie Fleten 24,325,898
8 Lina Korsgren 24,261,574
9 Max Novak 24,242,504
10 Oskar Kardin 24,167,787
11 Johannes Eklöf 24,059,635
12 Britta Johansso... 24,058,203
13 Stian Hoelgaard 23,898,052
14 Morten Eide Ped... 23,801,744
15 Johan Hoel 23,746,548
16 Herman Paus 23,352,248
17 Karstein Johaug 23,295,531
18 Torleif Syrstad 23,088,817
19 Magnus Vesterhe... 23,035,079
20 Runar Skaug Mat... 23,016,684
21 Vetle Thyli 22,626,609
22 Marcus Johansso... 22,602,890
23 Maxim Vylegzhan... 22,501,703
24 Thomas Ødegaard... 22,141,107
25 Anders Aukland 22,106,993
26 Axel Jutterströ... 22,101,993
27 Joar Thele 22,089,606
28 Torgeir Sulen H... 21,912,117
29 Eddie Edström 21,670,703
30 Klas Nilsson 21,524,247
31 Chris Andre Jes... 21,473,447
32 Ermil Vokuev 21,432,680
33 Nils Dahlsten 21,328,102
34 Jiří Pliska 21,021,748
35 Amund Riege 21,005,359
36 Stanislav Řezáč... 20,468,085
37 Gabriel Höjlind... 20,190,935
38 Jan Šrail 20,176,199
39 Stian Berg 19,880,354
40 Fabián Štoček... 19,822,756
41 Petter Soleng S... 19,625,489
42 Thomas Joly 19,599,928
43 Sofie Elebro 19,544,075
44 Viktor Mäenpää... 19,499,879
45 Mauro Brigadoi 19,418,543
46 Anikken Gjerde ... 19,342,483
47 Simen Engebrets... 19,178,110
48 Bastien Poirrie... 19,138,063
49 Patrick Fossum ... 18,844,680
50 Alexey Shemiaki... 18,653,161
 
Tapahtumat & Tulokset
CHECK COMPETITIONS
Tapahtuma Maa Päivämäärä
Mobile icon Mobile icon

Korkeanpaikan harjoittelu nostaa suorituskykyä

Viime aikoina on ollut paljon keskustelua korkeanpaikan harjoittelusta ja sen hyödyistä, sekä haitoista, koska tulevan talven olympialaiset pidetään korkealla meren pinnan tasosta. Tämän lisäksi useat Visma Ski Classics-sarjan pitkän matkan hiihtokisat järjestetään vuoristossa, joka tarkoittaa sitä, että maratonhiihtäjien on kyettävä suoriutumaan hyvin noissa olosuhteissa, jos haluavat taistella kokonaiskilpailun voitosta.

{mprestriction ids=”1,2,3,4,5″}Mitä sitten korkeanpaikan harjoittelu tai vuoristoharjoittelu oikein on. Yleisesti ottaen korkeapaikka määritellään korkeudeksi, joka ylittää 1500 metriä meren pinnan tasolta. Korkeanpaikan harjoittelu alkoi varsinaisesti Mexico Cityn olympialaisia varten vuonna 1968. Kyseiset kisat järjestettiin 2240 metriä meren pinnan yläpuolella.

Korkeanpaikan harjoittelu koostuu yleensä vuoristoharjoittelusta useiden viikkojen ajan ja korkeus vaihtelee urheilijan mieltymysten mukaisesti. Korkealla elimistö sopeutuu osittaiseen hapenvajaukseen useilla eri tavoilla kuten lisäämällä punaverisolujen määrää ja hemoglobiinia tai muuttamalla lihasten aineenvaihduntaa.

Vuoristossa harjoitellessa urheilija pyrkii siihen, että hänen elimistönsä tuottaa ylimääräisiä punaverisoluja. Harjoittelujakson jälkeen urheilija siirtyy matalammalle korkeudelle, jotta hän kykenee hyötymään muuttuneesta fysiologiastaan, joka kestää kymmenestä päivästä jopa kahteenkymmeneen. Jotkut urheilijat haluavat viettää korkealla pitkän aikajakson, mutta riski harjoittelun laadun laskemisesta kasvaa, koska vähähappinen ympäristö vähentää harjoittelun tehoa.

Tätä metodia käytetään usein, kun tärkeä kilpailu on korkealla, jotta urheilija pystyy sopeutumaan korkeanpaikan vaatimuksiin. Elimistön ärsyke on tällöin tasainen, koska urheilija on koko ajan hypoksisessa ympäristössä eli jatkuvassa hapenpuutteessa. Hapenottokyky laskee myös korkeuden mukana eli noin 7 % jokaista 1000 metriä kohden ja hapen hyväksikäyttö aineenvaihdunnassa laskee.

– Monet kestävyysurheilijat käyttävät korkeanpaikan harjoittelua leireillään ennen tärkeitä maailmanmestaruuskisoja, oli sitten kyse pyöräilystä, juoksusta, hiihdosta, soudusta, uinnista tai monista muista lajeista, Magnar Dalen, Team Ragde Chargen vetäjä, kertoo näkemyksensä asiasta.

Magnar jatkaa sanomalla, että hyöty on usein erittäin konkreettinen.

– Punaverisolujen määrän kasvattaminen on tietysti päämääränä, ja tämä on todistettu fakta eli määrä kasvaa korkealla. Sen lisäksi mielestäni psykologinen hyöty on yhtä tärkeä. Harjoittelulla näissä olosuhteissa ja paikoissa, jossa urheilija voi keskittyä täysillä vain treenaamiseen, syömiseen ja nukkumiseen, on suuri merkitys.

Kenties suosituin tapa harjoitella korkealla on ns. asutaan ylhäällä ja harjoitellaan alhaalla periaate. Luonnollisesti periaatteen mukaisesti yövytään korkealla, jotta saadaan fysiologinen hyöty elimistön sopeutumisesta vuoristo-oloihin kuten erytropoietiinin (EPO) lisäys, kasvanut punaverisolujen määrä ja korkeampi hapenottokyky. EPO stimuloi punaverisolujen tuotantoa luuytimessä, joka lisää hemoglobiinin saturaatiota ja hapen kulkemista elimistössä.

Luottaen siihen periaatteeseen, että korkealla harjoittelu stimuloi lihasten kykyä käyttää paremmin happea, monet urheilijat harjoittelevat matalalla tehotasolla korkealla ja tekevät vaativammat harjoitukset ja vedot alemmissa korkeuksissa. Tämä on hyvin tyypillinen tapa harjoitella korkeanpaikan leireillä, joissa hiihtäjät yleensä harjoittelevat jäätikön lumella aamulla ja tekevät toisen treenin iltapäivällä lähempänä meren pinnan tasoa kovemmalla teholla. Tämä harjoitus on usein rullahiihtoa, juoksua tai sauvarinnettä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita korkeanpaikan harjoittelun tärkeydestä. Sopeutuminen ja saatava hyöty on hyvin yksilöllistä. Vetle Thyli, Team Kaffebryggerietin vetäjä ja menestynyt pitkän matkan hiihtäjä, on sitä mieltä, että vuoristoharjoittelu ei ole hänelle välttämätöntä menestyäkseen.

– Henkilökohtaisesti en ole varma, pystynkö suoriutumaan kisoissa paremmin ilman korkeanpaikan sopeutumista vai sen kanssa. Korkeudella ei sinänsä ole merkitystä suorituksiini. Minulla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia asiasta. Vuoristoharjoittelu ei ole minulle avainasia. Jotta urheilija saa siitä jotain hyötyä, on hänen oltava korkealla todella paljon ja minulla ei yksinkertaisesti ole siihen varaa eikä mahdollisuuksia. En usko, että sen tuoma ylimääräinen harjoitusnoste on kovin merkittävä, koska en voi harjoitella korkealla yhtä tehokkaasti kuin alhaalla. Minun filosofiani on pitää matkustuspäivät minimissä, pysyä terveenä ja säästää energia tehokkaaseen harjoitteluun.

Moni urheilija samaistuu Vetlen näkökantaan, mutta vuoristoharjoittelu on yhä erittäin suosittua. Se on tehokasta ilmanpaineen eron takia. Meren pinnan tasolla ilma on tiheämpää ja siinä on enemmän kaasumolekyylejä litraa kohti. Korkeudesta riippumatta ilma koostuu 21 % happea ja 78 % typpeä. Korkeuden kasvaessa näiden kaasujen aiheuttama paine pienenee. Näin ilmassa on vähemmän molekyylejä tilavuusyksikköä kohden. Tämä aiheuttaa alipaineiden vähenemisen kehossa, joka taas aiheuttaa yllä mainitut fysiologiset muutokset korkealla harjoitellessa.

Teksti Teemu Virtanen

▒▒▒▒▒▒ ▒▒▒▒▒ ▒▒▒▒▒▒▒▒

Olet oikeassa paikassa! Tervetuloa hiihdon digitaaliseen kotiin

Jatka artikkeleiden lukemista jäsenenä

 
 
Vuosijäsenyys
  • Vapaa pääsy kaikkiin neljään verkkojulkaisuumme koko vuoden ajan
  • Tuotetestit​​​​​​​
  • SC Play​​​​​​​
  • SC MyPages
Katso tietoa muista eduista Liity jäseneksi 89€
Kuukausijäsenyys
  • Vapaa pääsy kaikkiin neljään verkkojulkaisuumme
  • Tuotetestit​​​​​​​
  • SC Play​​​​​​​
  • SC MyPages  
Katso tietoa muista eduista Liity jäseneksi 12,90€
Vuosijäsenyys
  • Vapaa pääsy kaikkiin neljään verkkojulkaisuumme koko vuoden ajan
  • Tuotetestit​​​​​​​
  • SC Play​​​​​​​
  • SC MyPages
Katso tietoa muista eduista Liity jäseneksi 89€    Rajoittamaton määrä artikkeleita
Kuukausijäsenyys
  • Vapaa pääsy kaikkiin neljään verkkojulkaisuumme
  • Tuotetestit​​​​​​​
  • SC Play​​​​​​​
  • SC MyPages  
Katso tietoa muista eduista Liity jäseneksi 12,90€     Rajoittamaton määrä artikkeleita
Luetuimmat
Liity jäseneksi nyt