Tämä oli asiassa viimeinen oikeusaste, joten pitkään vatvottu tapaus on vihdoin käsitelty loppuun. CAS katsoo Lallukan syyllistyneen dopingrikkomukseen.

– Tämä on ADT:n kannalta hyvä asia. ADT on ollut koko ajan sitä mieltä, että kyse on dopingtapauksesta, Suomen antidopingtoimikunnan (ADT) pääsihteeri Pirjo Ruutu sanoi.
CASin verkkosivuilla Lallukka-päätöstä ei perjantaina vielä ollut, mutta Wadan tiedotteen mukaan Lallukan rangaistus on kahden vuoden kilpailukielto. Tuosta määrästä Lallukka ehti kärsiä valtaosan, mutta Urheilun oikeusturvalautakunnan viimetalvisen vapautuspäätöksen jälkeen hän palasi SM-kisoihin maaliskuussa 2014 kolmen vuoden kilpailutauon jälkeen.

Lallukan asianajaja Hannu Kalkas luonnehti päätöstä ”hirveäksi pettymykseksi”.

– Jos mies ei olisi käyttänyt valitusmahdollisuuttaan, hän olisi jo viime talvena ollut vapaa hiihtämään, Kalkas kommentoi STT:lle.

– Nyt tähän tulee vielä neljä kuukautta (kilpailukieltoa). Onko se oikeudenmukaista, sitä voi kukin miettiä.

Lallukka oli myös saanut tiedon CASin päätöksestä.

– Pettynyt, Kalkas kuvasi päämiehensä reaktiota.

Peesasi Veerpalua

Lallukka antoi käryyn johtaneen testinäytteen syyskuussa 2011. Alusta lähtien hän kytki puolustuksensa virolaishiihtäjä Andrus Veerpalun tapaukseen. CAS vapautti viime vuoden maaliskuussa Veerpalun kasvuhormonitestin raja-arvoihin liittyneen epävarmuuden takia, ja tämä päätös toi Lallukalle vapautukset ADT:n valvontalautakunnalta ja Urheilun oikeusturvalautakunnalta.

Wadan perjantaina julkistama CASin päätös koski Wadan valitusta Urheilun oikeusturvalautakunnan joulukuussa 2013 tekemästä päätöksestä, jossa Lallukka vapautettiin kasvuhormonitestin raja-arvojen epävarmuuden takia. Oikeusturvalautakunnan päätös syntyi täpärästi äänin 3–2.

”Testiin liittyvät asiat ratkaistu”

Wada teki CASin Veerpalu-ratkaisun jälkeen kasvuhormonitestin raja-arvojen pönkittämiseksi lisäselvityksiä, jotka ovat olleet CASin käytössä Lallukan tapausta ratkaistaessa. Lallukan kasvuhormonitestissä mittauttamat arvot olivat Veerpalun arvoja korkeammat. ADT:n lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä sanoi viime vuoden joulukuussa, että Lallukan A-näytteen ykköstestissä saama suhdeluku oli korkein keneltäkään urheilijalta koskaan mitattu. Lallukka mittautti ykköstestissään arvon 3,74, kun positiivisen testituloksen raja oli 1,81.

– Wada on tyytyväinen siitä, että CAS on päätöksessään todennut kaikkien Veerpalun tapauksen herättämien kysymysten tulleen vastatuiksi vakuuttavalla tavalla ja että Wada on täyttänyt Lallukan rankaisemiseen vaadittavan todistustaakan, Wadan pääsihteeri David Howman sanoi tiedotteessa.

– Wada on tyytyväinen siitä, että kasvuhormonitestiin liittyvät asiat on ratkaistu, Howman jatkoi.

Hiihtäjä Juha Lallukan dopingtapauksen kulku:

Syyskuu 2011: Lallukka antaa dopingtestinäytteen, joka ylittää kasvuhormonin raja-arvot.

Marraskuu 2011: Asia vuotaa julkisuuteen.

Tammikuu 2012: Lallukka pyytää asiansa käsittelyn lykkäämistä ADT:n valvontalautakunnassa, kunnes välitystuomioistuin CAS on antanut päätöksensä virolaishiihtäjä Andrus Veerpalun kasvuhormonikäryssä. Veerpalu oli kärynnyt alkuvuodesta 2011 ja vienyt asian CASiin syyskuussa 2011.

Maaliskuu 2013: CAS vapauttaa Veerpalun kasvuhormonitestin raja-arvojen epäluotettavuuden takia.

Kesäkuu 2013: Antidopingtoimikunta ADT:n valvontalautakunta vapauttaa Lallukan Veerpalun tapaukseen vedoten. ADT valittaa asiasta Urheilun oikeusturvalautakuntaan.

Joulukuu 2013: Urheilun oikeusturvalautakunta hylkää ADT:n valituksen. Wada valittaa päätöksestä CASiin.

Marraskuu 2014: CAS toteaa Lallukan syyllistyneen dopingrikkeeseen.

STT–RAIKO HÄYRINEN