maganar Dalen ja Matti Heikkinen Holmenkollenilla: Kuva: Laiho/NordicFocus
Kritiikin kärki kohdistuu päävalmentaja Daleniin ja hiihtojohtoon

Kolmien arvokisojen putki ovella, eikä yksikään hiihtäjä yllä edes maailmancupin palkintosijoille. Mitä suomalaisessa maastohiihdossa oikein pitäisi rukata, jotta Val di Fiemmestä, Sotshista tai Falunista olisi tuliaisina edes muutama hiihtomitali?

STT:n haastattelemia suomalaisvalmentajia huolettaa, että maajoukkueen metodit ovat pysyneet samoina siitä lähtien, kun Magnar Dalen tuli päävalmentajaksi Torinon olympialaisten jälkeen keväällä 2006. Se rassaa etenkin kokeneita urheilijoita, joilla alkaa kohta seitsemäs harjoituskausi Dalenin opissa.

–Urheilijoille luvattiin viime keväänä, että toimintatapa muuttuu, eikä se muuttunut, Sami Jauhojärveä valmentava Reijo Jylhä sanoo.

Järjestelmä ei auta tarpeeksi

Maajoukkueesta puuttuu muun muassa systemaattinen harjoitusvaikutusten seuranta. Leireillä ei juuri tehdä maitohappomittauksia tai sykeseurantaa.

–Ketään tämän hetken huippuhiihtäjää ei voi syyttää siitä, että olisi harjoiteltu vähän. Kun ikää tulee lisää, palautuminen hidastuu ja kehittävien harjoitusten tekeminen on haastavampaa. Järjestelmän pitäisi auttaa valmentautumisessa, Jylhä sanoo.

Jylhän kanssa 2000-luvun alussa maajoukkuetta valmentanut Ismo Hämäläinen kaipaa testauksen lisäksi tutkimus- ja kehitystyötä.

–Kuka on päävalmentajan esimies? Kuka sparraa, jotta tehdään oikeita asioita, syksyllä Aino-Kaisa Saarisen valmentajana aloittanut Hämäläinen kysyy.

Hiihtoliitossa henkilökuntaa ei ole, eikä lajista vastaavan Maastohiihto ry:n hallituksessa juuri ole huippu-urheilun asiantuntemusta.

Hiihtäjät kaipaavat luottamusta

Vaikka huippu on kapea, osa urheilijoista kokee, ettei heillä ole työrauhaa. Maailmancup-paikasta pitää karsia, ja yksi huono kisa saattaa viedä sivuraiteelle pitkäksi aikaa.

–Nimet maailmancupissa vaihtuvat liian usein, sanoo muun muassa Matti Heikkistä ja vaimoaan Riitta-Liisa Roposta luotsaava Toni Roponen.

–Norjassa voi järjestää karsinnat joka viikonloppu, mutta meillä ei voi. Huippu-urheilijoita on niin vähän. Pitää rakentaa sellainen alusta, että urheilijalla on hyvä olla, Roponen korostaa.

Roponen ja Jylhä muistuttavat, että lähivuosien arvokisojen tuloksentekijät on jo helppo nimetä. Heille pitäisi taata työrauha ja kullekin sopiva kilpailu- ja harjoitustahti.

Dalenia pidetään suksiasiantuntijana: Kuva: Laiho/NordicFocus

Yhteisen pöydän ääreen

Jylhä on nostanut kädet pystyyn maajoukkueen kanssa tehtävän yhteistyön osalta, koska se ei hänen mielestään ole johtanut mihinkään. Niin ei voi jatkua, ja vaihtoehtoja on hänen mielestään kaksi.

–Joko päävalmentaja ottaa kaiken valmennusvastuun tai sitten henkilökohtaiset valmentajat osallistuvat harjoittelun suunnitteluun myös maajoukkueleirien osalta, Jylhä sanoo.

Todennäköisesti kahden lähivuoden reseptinä voi toimia vain yhteistyön tiivistäminen. Vuoden alussa Hiihtoliittoon tullut toiminnanjohtaja Mika Kulmala aikoo ottaa kevään aikana asiakseen palaverin, jossa sovitaan linjaukset.

–Meidän on mietittävä fiksu tapa. Ehkä kauden aikana voisi olla muutama tsekkauspiste, Kulmala sanoo.

Roponen painottaa, että yhteistyön pitää toimia etenkin niiden valmentajien kanssa, jotka valmentavat lähivuosien menestyjiä. Pahitteeksi ei olisi, jos valmentajia vaikka kustannettaisiin leireille.

Lupaukset valmennuskeskuksiin

Entäs sitten vuoden 2015 jälkeen, kun moni nykyinen maajoukkuehiihtäjä on lopettanut uransa? Jylhä laittaa tulevien tähtien kehittymisessä painoa valmennuskeskuksille, joissa toimii päätoimisia hiihtovalmentajia.

–Hiihtäjiä ei tule enää joka kylästä ja torpasta, Jylhä muistuttaa.

Valmennuskeskustoimintaa on jo Vuokatissa, Rovaniemellä ja Vöyrillä, ja sellaista ollaan rakentamassa myös etelämmäs Pajulahteen.

Dalenin tuoma muutos ei ole jatkunut, mutta näillä mennään

• Olin tuomassa Magnar Dalenia Suomeen 2006. Silloin tarvittiin iso muutos, jolla saatiin tulosta. Siitä olisi pitänyt nopeammin lähteä suomalaisen valmennuksen suuntaan. Jääkiekossa ”Curre” (Curt Lindholm) toi lite bättre -ajattelun, mutta ei SM-liigassa ole enää yhtään ulkomaalaista päävalmentajaa, vertaa valmentaja Reijo Jylhä.
• Kun menee hyvin, analyysi usein unohtuu, eikä mietitä, mitä voisi tehdä paremmin. Esimerkiksi (hyvin sujuneisiin) Liberecin 2009 MM-kisoihin verrattuna perinteisen kympillä naisten vauhti on noussut minuutilla. Nyt meillä hiihdosta puuttuu testaus-, tutkimus- ja kehitysjärjestelmät, sanoo valmentaja Ismo Hämäläinen.
• Sotshiin asti mennään nykyisen päävalmentajan opein. Jos Dalen erotettaisiin, kuka olisi se henkilö, joka pyörittäisi tuon saman paletin? Jos hän keskittyisi valmentamiseen, pitäisi kustantaa esikunta hoitamaan muita asioita. Hintalappua sillekin tulisi, sanoo Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala.

Magnar Dalen – päävalmentaja vai manageri?

• Norjalainen Magnar Dalen valittiin maastohiihdon päävalmentajaksi 2006. Hänen nykyinen sopimuksensa pidennettiin jatkumaan Sotshin 2014 olympialaisiin, vaikka monet urheilijat olisivat toivoneet sen päättymistä tähän kauteen.
• Ruotsissa asuva Dalen oli ennen Suomea toiminut Ruotsin ja Norjan maajoukkueiden huoltopäällikkönä sekä Ruotsin päävalmentajana.
• Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala pitää Dalenia enemmän managerina kuin päävalmentajana. Dalenin vastuulla ovat muun muassa joukkueiden matkustamiseen liittyvät käytännön asiat, kuten lentoliput ja majoitukset.
• Managerin roolistaan huolimatta maajoukkueleireillä Dalen määrää miten harjoitellaan, ja päättää yksin, ketkä pääsevät kauden aikana kisoihin.

 

STT–KAIJA YLINIEMI

(STT)

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä? Hevoskuuri.fi toivoo asiallisia ja rakentavia kommentteja aiheen tiimoilta.